Tuotannonohjausjärjestelmien ABC

Mikä on tuotannonohjausjärjestelmä?

Teollisuuden ja tässä artikkelissa erityisesti pienteollisuuden järjestelmillä tarkoitetaan ohjelmistoa, jolla ohjataan muun muassa tilauksia ja materiaaleja; nimensä mukaisesti siis ohjataan tuotantoa. Tuotannon tilaukset tulevat asiakkailta, joten tässä artikkelissa aihetta tarkastellaan koko putken läpi myynnistä tuotannon ja varaston kautta laskutukseen. Pienteollisuudella tarkoitetaan tässä metalli-, puu-, elintarvike-, tekstiili- ja nahkateollisuutta.

Lue myös blogisarjamme toinen osa: Näin hallitset tuotannonohjausta Odoolla

Asiakaskeskeinen tuotannonohjaus luo globaalia kilpailuetua

Tuotanto on siirtynyt viime vuosikymmenien aikana pois Suomesta, ja perinteinen valmistaminen ei enää riitä kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Tilanteessa piilee kuitenkin mahdollisuus. Kun perinteistä tuoteajattelua päivitetään asiakaskeskeiseksi, on myös Suomella uudelleen mahdollisuus pysyä kilpailussa mukana.

Merkittävimpiä tekijöitä globaalissa kilpailussa pärjäämiseen on yrityksen digitalisaation taso, johon sisältyvät niin organisaation sisäinen uudistuminen, osaaminen ja ketteryys kuin ohjelmistot ja prosessit. Mikäli tuotteen ympärille halutaan luoda palveluita, on järjestelmä tärkeässä osassa asiakaskokemusta.

Tuotannonohjausjärjestelmien tausta ja historia

Alunperin tarve teollisuuden tuotannonohjaukseen on lähtenyt tarpeesta hallita materiaaleja. Tehtaassa tulee tietää paljonko käytettäviä materiaaleja on ja osata ostaa niitä oikeaan aikaan, jotta tuotanto ei pysähdy. Materiaaleja ei saa myöskään olla liikaa, sillä varastotilaa on aina rajattu määrä, eikä ole järkevä makuuttaa rahojaan sellaisessa, joka seisoo varastossa kuukausitolkulla. Samoin valmiita tuotteita ei kannata valmistaa varastoon päättömiä määriä. Näitä haasteita on alettu ratkomaan jo ennen tietokoneita 1960-luvulla.

Tuotannonohjausjärjestelmien eri osa-alueet

Tuotannonohjausjärjestelmistä puhuttaessa vilisee termejä kuten MRP, ERP, MES ja APS.

Alunperin tuotannonohjauksesta on puhuttu termillä MRP (Manufacturing Resource Planning)Sen jälkeen tuli termi MRP II, joka otti huomioon materiaalien lisäksi muun muassa tuotteen reitit ja eri työpisteisiin käytetyn työajan. Myöhemmin 80- ja 90-luvuilla huomattiin tarve lisätä perinteiseen toiminnanohjausjärjestelmään myös muita yrityksen osia, kuten myyntiä ja kirjanpitoa. Ohjelmistot kasvoivat ja alettiin puhua ERP (Enterprise Resource Planning) -ohjelmistoista.

Tästä eteenpäin it-puoli on kehittynyt hurjaa vauhtia, joka näkyy myös yritysohjelmistoissa. Ohjelmistoilla ei enää vaan ohjata, vaan myös ennustetaan ja lasketaan erilaisia lukuja, joiden avulla tuotantoa pyritään tehostamaan. MES-järjestelmät (Manufacturing Execution System) toimivat linkkinä tuotannon ja tilausten välillä. Kun ERP-järjestelmään tulee tilaus, MES-järjestelmä ohjaa tilauksen suoraan tuotantoon ja optimoi työjärjestykset oikeisiin paikkoihin.

Tuotannonohjausjärjestelmien kehitys on jatkunut muun muassa laaduntarkkailuun, suunnitteluun, tuotekehitykseen ja huoltoon. Oleellista on, että kaikki resursseihin vaikuttavat tekijät pyörivät ohjelmistossa ja ohjelmiston avulla kyetään ohjaamaan resurssit tilausten mukaan oikein, jotta pysytään luvatussa aikataulussa järkevillä kustannuksilla. Vastaavasti jos jossain kohtaa yrityksessä tai vasta asiakkaalla huomataan virhe, päästään ohjelmiston avulla takaisin kiinni prosessiin mitä tehtiin ja milloin, jotta vastaavanlaiset tapaukset voidaan myöhemmin välttää.

Tuotannonohjausjärjestelmän integrointi liiketoimintaan

Kun mietitään tuotannonohjausta järjestelmän näkökulmasta, toiminnanohjausjärjestelmän tulisi kyetä seuraavaan, jotta sillä voidaan hallita varaston riittävyyttä, allokoida resursseja, ennustaa ja raportoida:

  • Järjestelmään on syötetty tuotteet ja palvelut, joita myydään.

  • Valmistettavien tuotteiden takaa löytyy BOMit (osaluettelot).

  • Kun jonkin varastotuotteen määrä alittaa tietyn rajan, ehdottaa järjestelmä tuotteen ostamista/valmistamista.

  • Varasto-osasto näkee ajantasaisesti järjestelmästä mitä tavaraa on tulossa ja menossa, sekä sen, jos jokin toimitus on myöhässä ja kykenee reagoimaan tähän.

  • Järjestelmällä voidaan tehdä tarjouksia ja tilauksia, sekä hallita myynnin putkea.

  • Kun asiakkaalle tehdään tarjous, myyjä näkee reaaliaikaisen varastotilanteen ja osaa täten kertoa asiakkaalle toimitusajan.

  • Kun myyntitarjous vahvistetaan tilaukseksi, järjestelmä varaa tuotteen heti kyseiselle tilaukselle tai vastaavasti tekee tuotannolle tilauksen automaattisesti.

  • Tuotanto näkee reaaliaikaisen tilaustilanteen ja kykenee resursoimaan henkilöstön aikaa oikeille työpisteille ja reiteille, jotta tilaukset kyetään toimittamaan luvatussa ajassa.

  • Työntekijä näkee järjestelmästä mikä työtilaus on seuraavana tehtävänä, jotta se valmistuu ajoissa.

  • Kun tuotannon tilaus on valmis, siirtyy tieto automaattisesti varastoon ja varasto osaa toimittaa tilauksen asiakkaalle.

  • Kun toimitus on lähetetty, laskutukselle menee automaattisesti tieto, että tilaus on laskutettavissa.

  • Jos jossain kohtaa löytyy virhe, koko prosessi voidaan käydä läpi, jotta ongelmatilanteet voidaan jatkossa selättää.

Tuotannonohjausjärjestelmän laajennus yrityksen muihin toimintoihin

Perusprosesseista siirryttäessä seuraavalle askelmalle, halutaan ohjelmiston tukevan spesifimpiä asioita, kuten laaduntarkistusta, tuotteen elinkaarta ja jatkokehitystä, sekä tuotteisiin liittyviä palvelusopimuksia. Tuotetta halutaan jatkokehittää nykyisen tuotannon rinnalla ja jossain vaiheessa uusi korvataan vanhalla. Lisäksi tuotannon tiettyihin vaiheisiin voidaan haluta laaduntarkastuspisteitä, joilla varmistetaan tuotteen hyvä laatu. Tuotteita ehkä halutaan seurata erä- tai sarjanumerolla, jolloin yksittäisen tuotteen käymään prosessiin pääsee myöhemmin tarvittaessa paremmin kiinni. Tuotteen ympärille aletaan myymään erilaisia palvelusopimuksia.

Nämä ovat tyypillisiä asioita, jotka toisinaan jäävät pienemmälle huomiolle alkumäärityksissä, mutta käyttöönoton jälkeen niiden huomataan olevan tarpeellisia, ehkä välttämättömiä. Fakta on myös se, että maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, ja se luo jatkuvaa muutostarvetta myös liiketoiminnalle. Siksi kannattaa myös alussa tarkastella sitä, millä nopeudella ohjelmisto päivittyy ja pysyy kehityksessä mukana. Parhaimmassa tapauksessa ohjelmistoa on mahdollista räätälöidä omiin tarpeisiin kolmansien osapuolien tarjoamien palvelujen avulla.

Tuoreimpien tutkimuksien mukaan panostaminen digitaalisten myynnin ja markkinoinnin prosessien kehittämiseen on välttämättömyysinvestointi myös teollisuusyrityksille.

Miten aloittaa tuotannonohjauksen digitalisointi?

Jos yrityksesi on digitalisoitumisen alkuvaiheessa, kannattaa lähteä liikkeelle perusprosesseista. Uusien toimintatapojen vienti ei ole vain ohjelmiston käyttöönottoa, vaan koko organisaation uudistumista. Henkilöstön työnteko muuttuu ja reaaliaikaista tietoa päätöksentekoa varten on jatkossa saatavilla enemmän. Jotkin totutut toimintatavat tulevat muuttumaan tai poistumaan kokonaan. 

Kaikkea toimintaa ei voi muuttaa heti. Jos toiminta muuttuu radikaalisti tai edes vähän, ei lopputulosta voi aina ennustaa etukäteen. Tässä vaiheessa kannattaa olla malttia ja toimia ketterästi. Prosessissa opitaan jatkuvasti uutta, ja uuden tiedon perusteella alkuperäistä suunnitelmaa voidaan aina hieman muuttaa omaan yritykseen sopivaksi. Tavoitteena on kuitenkin se, että prosessi pyörii ja ohjelmisto tukee liiketoimintaa ja työn tekemistä, ei toisinpäin.

Lähteet:

Teollisuuden Murros
Wikipedia
Ite Wiki

Artikkelin kirjoittivat yhdessä Vividin Jenni Heikkilä (teksti) ja Johanna Valkonen (editointi).

Tuotannonohjausjärjestelmien ABC
Vividi Oy, Jenni Heikkilä
3 joulukuuta, 2020
Jaa tämä kirjoitus
Arkistoi
Kirjaudu sisään jättääksesi kommentin